Yllättävää kyllä passiivinen tupakointi voi olla jopa haitallisempaa kuin varsinainen tupakointi. Asiaa on tutkittu vertailemalla keuhkoihin vedetyn tupakansavun ja tupakasta nousevan ja/tai keuhkoista puhalletun savun aineiden pitoisuuksia. Erilaisia haitta-aineita löytyy suurimpina määrinä juuri näistä ei-keuhkoihin vedetyistä savuista.
Toki passiivinen tupakointi on yleensä vähäisempää kuin savun vetäminen suoraan savukkeesta ja tupakansavu myös sekoittuu suurempaan määrään raikasta ilmaa. Tästä huolimatta pitkäaikainen passiivinen tupakointi altistaa samoille haitoille kuin varsinainen tupakointi. Esimerkiksi tupakoitsijan puolisolla on n. 1,3 kertainen riski saada keuhkosyöpä normiväestöön verrattuna ja suusyöpään sairastutaan 2 kertaa useammin, jos altistus on ollut pitkä.
Passiivisen tupakoinnin haittojen takia Suomessa on pyritty vähentämään tupakointia yleisillä paikoilla ja etenkin sisätiloissa. Baareissa tupakointi loppui 2007, josta on ollut paljon hyötyä ravintolatyöntekijöille. Tupakkalaki kieltää nykyään polttamisen esim. autossa, jossa on alle 15-vuotiaita. Tällä pyritään suojaamaan lapsia juuri passiivisen tupakoinnin haitoilta. Ongelma on siis tiedossa ja siihen on jo pitkään pyritty puuttumaan.
Rappukäytävän röökinhaju on sitten vähän eri asia. Se tuskin aiheuttaa terveyshaittoja, mutta epämiellyttävää oloa varmasti. Mikäli taloyhtiön säännöt tai vuokrasopimus ei kiellä tupakointia, niin jokaisella on omassa kodissaan oikeus tupakoida. Valitettavasti röökin haju on niin voimakas, että se helposti kulkeutuu myös rappukäytävään.
Vuodesta 2017 taloyhtiöillä on ollut oikeus hakea tupakointikieltoa terveysviranomaisilta niin talojen sisä- kuin ulkotiloihin. Jos siis asiaa haluaa lähteä omassa taloyhtiössä viemään eteenpäin, niin sen voi toki tehdä. Prosessi voi jonkin aikaa kestää ja tiettyjen ehtojen pitää täyttyä. Mutta jos suurin osa taloyhtiöstä on kiellon takana, niin voihan sitä aina kokeilla 😊.
– Mikael
Sinun antama palaute on meille hyödyllistä. Kerro mitä mieltä olit vastauksesta.
