Saimme nettisivujemme kautta mielenkiintoisen kysymyksen: mitä ilkivallan taustalla on ja mitä seurauksia sillä voi olla?
Ilkivallalle, kuten melkein mille tahansa ilmiölle, löytyy lukuisia eri selityksiä. Ilkivalta ei ole käsitteenä kovin yksinkertainen, sen määrittely riippuu melko paljon siitä, keneltä kysyy. Yleisimpinä syinä pidetään sosiaalista painetta ja yleistä tylsistymistä. Eli perinteinen tilanne saattaa olla, että paremman tekemisen puutteessa maaseudun pikkupaikkakunnalla aletaan räjäytellä postilaatikoita, kun ei ole muutakaan tekemistä. Usein ilkivaltaa vauhdittaa tuhti humalatila. Puuhasta ei kehdata jäädä ulkopuolelle, koska ”kaikki muutkin sitä tekee”. Yleensä tämmöiset pienet ilkivallan teot tehdään hetken mielijohteesta ja pienessä joukkohurmoksessa. Hyvin harva lähtee varmaankaan yksinään illan pimeinä tunteina polttelemaan roskakatoksia tai muuta vastaavaa, ellei taustalla ole joku ihan erityinen agenda. Monesti ilkivalta nähdään myös henkisen pahan olon purkamista tekemisen kautta.
Ilkivaltaan vaikuttaa vahvasti myös ympäristö. Mikäli omaan asuinympäristöön ei koe kovin vahvaa tunnesidettä, sitä on helpompi tuhota. Lyhyesti sanottuna, käsitykset ilkivallan syistä jakautuvat kolmeen kategoriaan piittaamattomuus, valvonnan puute sekä pahoinvointi ja huono-osaisuus (Koskela & Nurminen: Nollasta on pakko luopua, Aalto-yliopisto 2010).
No mitä siitä sitten voi seurata? Iiks. Ensimmäisenä monelle juolahtaa mieleen, että esimerkiksi alle 15-vuotiaana ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa. Tämä ei kuitenkaan koske korvausvelvollisuutta toisen omaisuudesta. Vahingonkorvauslaissa mainitaan seuraavaa: ”jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, on hän velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.” Se mikä milloinkin on kohtuullista, riippuu siis täysin tilanteesta. Lyhyesti sanottuna, ilkivallasta seuraa Suomen rikoslain mukaan siis sakkorangaistus, jonka suuruus määräytyy teon vakavuuden ja teon yksityiskohtien mukaan.
Jos vahingot ovat mittavat, esimerkiksi lapsi tai nuori polttaa vahingossa keskiaikaisen kirkon, voi maksettavaa kertyä vuosikymmeniksi jälkikäteen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että jos ja kun saa hommattua itselleen kovalla vaivalla ansiotyön, korvauksia aletaan ulosmitata palkasta. Tämä ei tietenkään ole kovin mukava seuraus hetken päähänpistosta. Vanhemmat joutuvat maksumiehiksi vain silloin, jos oikeus katsoo, että he ovat laiminlyöneet tehtävänsä lapsen huoltajina ja lapsukainen on viilettänyt vapaana kuin tuulispää, tuhoamassa julkista omaisuutta.
Eli kannattaa olla kiltisti 🙂
Jätä meille palautetta ja kerro mitä mieltä olit vastausesta <3
-Anni
