Palataanpa ajassa 15 vuotta taaksepäin. Internet oli silloin hyvin erilainen paikka tähän päivään verrattuna. Ei ollut Twitteriä ja Facebook oli vain vuoden ikäinen pikkutekijä. YouTubekin oli vasta samaisena vuonna 2005 perustettu videonjakopalvelu. Elettiin somen alkuaikoja. Silloin uudesta sosiaalisesta mediasta, uudesta tavasta yhdistää ihmisiä, puhuttiin jopa koko maailman pelastajana.
Sosiaalisen median lupaus
Somen avulla saisimme yhteyden niin sukulaisiimme, ystäviimme kuin kaikkiin muihinkin ihmisiin ympäri maailmaa. Somessa voisimme jakaa elämämme ja mielipiteemme kaikkien kesken. Näin ennakkoluulot vähenisi ja maailmasta tulisi oikeasti tasa-arvoinen ja mukava paikka kaikille olla ja elää… Jossain vaiheessa taidettiin kuitenkin mennä vikaa, eikä visio tainnut ihan toteutua niin kuin ajateltiin. Toki some on saanut paljon hyvää aikaan, mutta nyt ei puhuta siitä.
Itse käytän viikossa muutaman tunnin tutustumalla “suomalaiseen poliittiseen keskusteluun” Twitterissä. Valitettavasti harvoin siellä oikeasti on mitään keskustelua, vaikka alusta sinänsä sen mahdollistaisikin. Lähinnä Twitter (ja moni muukin some) on täynnä omaa mielipidettään megafonillaan tuuttaavia trolli-ihmisiä, joille dialogi tarkoittaa lähinnä kahden ihmisen eriaikaista monologia.
Dialogin puute on ikävää, mutta “keskustelun” kaikkein ärsyttävin piirre on tahallaan väärin ymmärtäminen. Aina välillä toki oikeitakin väärinymmärryksiä tapahtuu, sillä somessa viestit ovat lyhyitä ja ne pitäisi osata muotoilla hyvin. Se on ihan ok, ja aina voi korjata, jos oma teksti/kuva/video on ymmärretty väärin. Mutta nyt en puhu näistä harmittomista lapsuksista.
Mitä tahansa sanot, olet väärässä!
Tahallaan väärin ymmärtäjä ymmärtää minkä tahansa viestin hyökkäyksenä itseään ja/tai omaa ajamaansa asiaa vastaan. Jos asia on yhtään tulenarka, niin vaikka kuinka selkeästi esittäisi asiansa, niin joku aina ymmärtää tahallaan väärin. Ja tämä “väärin ymmärtäminen” on sellaista, että mikään korjaus tai perustelu ei auta. Etenkin, kun jokaiseen valitusviestiin voi sitten laittaa sen oman mielipiteensä, jota ei tietysti tarvitse perustella millään tavalla.
Tunnen monia ihmisiä, jotka eivät uskalla osallistua esimerkiksi Twitterissä keskusteluun, koska siellä aina on joku urputtamassa. Mitä useampi jää tästä syystä keskustelun ulkopuolelle, sitä useampi keskustelu jää käymättä. Ja se on iso ongelma! Monen tutkijan, poliitikon, toimittajan, lääkärin, upseerin, insinöörin, taiteilijan, terveydenhoitajan ja muunkin näkökulma jää löytymättä, jos somessa ei ole positiivinen ympäristö mielipiteiden jakamiseen, kuten pitäisi olla. Sitten mielipiteitä jaetaan vain omissa kuplissa, joissa ei sitten opi mitään uutta.
Somessa ei ole mitään muuta kuin se sisältö, jonka me sinne luomme. Palaamalla reiluun keskustelukulttuuriin ja keskustelemalla itse kivemmin voi muuttaa asioita. Twitter ei ole rikki, kunhan me lakkaamme rikkomasta sitä.
Suvi Auvinen, Ellun Kanat
En itsekään aktiivinen osallistuja somen keskusteluissa, vaikka niitä paljon seuraankin. En vain jaksa vääntää ihmisten kanssa, jotka eivät edes halua keskustella ja ymmärtävät tahallaan väärin. Miksi me ihmiset, jotka ainakin omasta mielestämme olemme niin kovin fiksuja, aina pilaamme kaiken? Some, Twitter mukaan lukien, voisi olla mahdollisuus oikeasti tutustua toisiin ihmisiin ja jakaa mielipiteitä, keskustella ja oppia lisää. Mutta me käytämme näitä upeita välineitä lähinnä toistemme kiusaamiseen.
