Kysymyksen asettelu on ehkä vähän hankala, koska nyt pitäisi tietää, mihin verrataan ja mitä. Nykyihmistä aikaisempiin tunnistettuihin ihmisrotuihin? Vai kenties alkuliman ei-vielä-soluja muistuttaviin aminohappoketjuihin? Yksinkertaisuuden nimissä vastaan enemmän siihen, miten evoluutio on vaikuttanut nykyihmisen kehittymiseen, sanotaanko… viimeisen 6 miljoonan vuoden aikana. Tässä ajassa on tapahtunut muutama ns. kehityshyppäys, joiden takia olemme sellaisia kuin olemme.
Ensin evoluutiosta muutama sana. Sanomattakin selvää, että tämä on hyvin yksinkertaistettu selitys, sillä aiheesta on kirjoitettu miljoonia sivuja tekstiä. Evoluutio on monella tapaa sattuman kauppaa. Eläimille (tässä tapauksessa ihminen) kehittyy mm. mutaatioiden kautta erilaisia ominaisuuksia, jotka voivat olla hyödyksi tai haitaksi. Hyödyksi olevat ominaisuudet antavat eläimelle jonkin pienen edun, minkä vuoksi ne selviävät paremmin ja näin ollen saavat enemmän jälkeläisiä. Jälkeläiset siirtävät geeniperimää eteenpäin ja pikkuhiljaa eläinlaji kehittyy. Evoluutiota on niin fyysistä, psyykkistä, kulttuurista kuin sosiaalista, ja kaikkea näiden väliltä.
Ihmisen (Homo Sapiens) erottaa muista ihmisapinoista oikeastaan kolme isoa asiaa: Kävelemme kahdella jalalla, osaamme puhua ja meillä on isot ja monipuoliset aivot eikä suurempaa karvapeitettä. Ensimmäiset kahdella jalalla kävelevät ihmisapinat kehittyivät noin 6-7 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa. Tarkkaa syytä pystyyn nousemiseen ei tiedetä, mutta paras teoria on se, että ilmaston muuttumisen myötä pystykävely toi monia etuja. Metsät muuttuivat savanneiksi, jolloin pystyssä kävelevä sai helpommin napattua ruokaa korkealta, pitkät matkat pystyi taittamaan vähemmällä energialla ja lämmönsäätely oli helpompaa.
Noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten ihmiset oppivat käyttämään työkaluja ja valmistamaan teräviä kiviä hakkaamalla niitä toisiaan vasten. Voidaan puhua jopa kivikulttuurin synnystä, joka oli ensimmäinen ympäristöä muovaamaan kykenevä kulttuuri. Työkalujen avulla ihmisestä tuli entistä tehokkaampi ja ruuan hankkiminen helpottui huomattavasti.
Pystyihmiset (ensimmäinen varsinainen ihmislaji Homo ergaster eli afrikanihminen), ja meille tuttu ruumiinrakenne, kehittyivät noin 1,7 miljoonaa vuotta sitten. Samaan aikaan kivityökalujen kehitys mahdollisti enemmän lihaa ravinnossa, joka mm. kasvatti aivojen kokoa. Pystyihmiset osasivat ehkä jo alkeellista puhetta, ainakin kalloista tehtyjen aivojen mallinnusten mukaan.
Noin 600 000 vuotta sitten ihmisen aivojen koko kasvoi äkillisesti. Siihen aikana eläneen heidelberginihmisen aivot olivat jo samaa kokoluokkaa nykyihmisten kanssa. Tämän uskotaan johtuneen muuttuvasta ilmastosta, paremmista aseista sekä tulen hallitsemisesta, joka mahdollisti jälleen ravinteikkaamman ruuan. Suuremmat aivot taas mahdollistivat järkevämmän ajattelun, sosiaalisten suhteiden kehittymisen ja sitä myöten paremman selviytymisen. Ihmiset myös levittäytyivät yhä laajemmalle alueelle. Heidenberginihmisen uskotaan olevan Homo Sapiensin (nykyihminen) edeltäjä. Nykyihmisen uskotaan kehittyneen noin 300 000 vuotta sitten, myöskin Afrikassa.
Tiivistetysti: Ihmisen kehityskulku erosi simpansseista ja muista ihmisapinoista noin 7 miljoonaa vuotta sitten. Ihmissuvun kehityksessä on tapahtunut monia kehityshyppäyksiä, jotka ovat tehneet meistä ihmisiä. Näistä tärkeimmät ovat kahdelle jalalle siirtyminen, työkalujen käyttö, ruumiinrakenteen muutos, aivojen kasvu ja puhekyky.
Ja vielä loppuun: Tämä on erittäin yksinkertaistettu kuva ihmisen kehityksestä. Parempaa ja tarkempaa tietoa löytyy valtavasti! Itse suosittelen lukemaan tai kuuntelemaan Noah Hararin kirjan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia, jossa puhutaan evoluution lisäksi muistakin ihmisen kehitykseen liittyvistä seikoista.
Tästä vastauksesta puuttuu paljon ja olen siitä erittäin tietoinen. Aika ja tila ei nyt vaan riitä yksityiskohtaisempaan vastaukseen…
Jos olet homo sapiens, niin kerro mitä mieltä olit vastauksesta. Palautteen avulla kehitettään meidän vastauksia vieläkin sekavampaan suuntaan.
