Moro, jotkut muistaneeki mut Buenotalkin ”Tuhlaripoika” blogista.
Elikkä oon Paul, muusikko sekä tanssija. Suurin asia josta mut tunnetaan, on se että olen ”homo artisti”. Oikeasti olen kuitenkin panseksuaali, sekä ei-binääri.
Teen paljon töitä Setan kanssa, sekä muiden Lgbtq+-asioiden parissa.
Kun aloin esiintymään avoimesti Tornio-Haaparanta alueella, minusta tuli nopeasti esikuva muille. En osaa kuvailla kuinka suuresti hymyilin, kun Haaparannan nuorisotoimen tekijä sano mulle et hei Paul, tiiäks sie kuinka suuri esikuva olet muille, vaikka et sitä ite huomaiskaa. Sen jälkeen ihmiset alko tunnistamaan mua ja tuli juttelemaan. Eikä kestänyt pitkään, kun pääsin lehteenkin, vielä etusivulle!
Se oli todella mahtavaa, rakastin sitä yli kaiken. Tuli iha mahtava fiilis nousta lavalle ja esiintyä muille, sekä saaha positiivista palautetta muilta. Tuntemattomat pyys haleja yms. Olin todella täpinöissäni koko tilanteesta, ihmiset sano kuinka tulisin olemaan joku päivä ”feimi”, oikeestaan joku taisi verrata minua Tuure Boeliukseen.
Kaikki meni todeksi, kun joku sanoi myös et mun tanssivideo ylsi Jorma Uotisen yms näkyville. Arvatkaapa kuinka fiiliksissä 16-v nuori oli sellasesta huomiosta ja kaikesta.
Huomaamatta kasvoi kaiken maailman paineet. Aloin seuraan ulkonäköäni tarkasti, ja kävin monta kertaa mun vaatekaapinkin läpi.
Tuntuu pahalta kyllä sanoa, kuinka siitä maineesta mentiin myös suuriin paineisiin ja alamäkeen. Voin sanoa et mulla oli pitkään todella vainoharhanen olo liikkua missään, kaupassa käynti oli pelottavaa. Oman äidin tuttukin sanoi, etteikö hänen poika ole tanssija. Tiiättekö mikä huvittaa eniten? Mä jännitin mun poikaystävän puolesta, vaan siksi etten halua et hän joutuu haluamatta liian näkyville.
Esikuvana on paljon paineita, ihan vaan somenkin puolella. Mitä uskaltaa julkaista ja mitä ei, taikka mitä sanoa.
Paljon panostan esimerkiksi omiin ig-kuviin, voin asetella 5-minuuttia jotain puhelinta penkillä, asettaa ajastimen sekä poseerata 50 kertaa ja käyttää loppupäivä kuvien valikoimiseen.
En kuitenkaan sano sen olevan hanurista, on ihanaa vaikuttaa muiden ajattelutapoihin ja kannustaa muita. Tykkään olla se raju räväkkä tyyppi, joka eroaa joukosta. Siitä puhuen, juuri yks tekijä on mun ulkonäkö, joukosta erottuminen.
Taikka kontentti, jota postaan instaan taikka muualle someen.
Sekä tykkään muutenkin ottaa kantaa moniin asioihin.
On mullakin ollut monia esikuvia, Tuure Boelius esimerkiksi on yksi, ketä kyllä ihailen.
Ihan senkin takia kuinka paljon hän tekee, sekä kestää.
Mutta esikuva ei tarkoita, että sen tarvitsisi olla julkkis, esimerkiksi oma isosiskoni on ollut yksi esikuva itselle, sekä no itse minä olen esikuvana itselleni, vaikken kyllä itserakkaalta halua kuulostaa, haha.
Nyt meinasin jättää kokonaan tämän Lgbtq+-aiheen sivuun. Eli olen panseksuaali sekä ei-binääri. Harvemmin tätä näkee minun arjessa, mutta taas somessa sekä tapahtumissa haluan tuoda sitä esille, jotta voin suoda vertaistukea muille. Jotta voin olla se esikuva muille. Mutta itse kyllä sanoisin, et kuka vain voi olla esikuva toisille! Varmasti jokainen onkin esikuvana jollekin.
Haluan painottaa tässä, että tuetaan muiden omaa itseä, sekä ollaan itse omia itsejämme, se on suuri vaikuttava tekijä joka vaikuttaa muihin.
Sekä itse esikuvana, haluan rikkoa stereotypiaa, se että mies meikkaa ei tee hänestä homoa, taikka että nainen pukeutuu verkkareihin ja löysään huppariin yms. ei tee hänestä jotain lesboa taikka mitään muuta. Sekä toisinki, ei homon tarvitse pukeutua ”naisellisesti” eikä ns. lesbon tarvitse olla ”maskuliininen”.
Sekä vielä suurempi asia, Kenenkään ei tarvitse valita sukupuolta. Siitä tulee se ei-binäärisyys, ei tarvitse tuntea itseänsä joksikin, se voi luoda turvaa.
Tälleen vaikuttajana, joka pyörii erilaisissa piireissä, oon huomannu että seksuaali- taikka sukupuolivähemmistökään ei ole mitenkään tiivis yhteisö ja turvaisa. On esim. monia transihmisiä ketkä ei usko ei-binäärisyyteen vaan kahteen sukupuoleen, ja monesti silloin muunsukupuolinen joutuu syrjinnän kohteeksi eri yhteisöissä. Saman oon huomannut seksuaalisuudessa. Bi-seksuaaleja ei hyväksytä siksi että he tykkäävät molemmista sukupuolista, samoin panseksuaalit.
Suuri sana tähän on lokerointi, esikuvana oon tuntenut tehtäväkseni yrittää valaista tätä, yhteisö on julma, kun pitäisi lokeroida itsensä johonkin, ja jos lokeroitseekin niin ei saisi enää muuttua.
Esikuva voi olla pieni ihminen, mutta esikuva tekee paljon töitä saadakseen pienillä teoilla muutosta tapahtumiin, vaikka he sais kuinka rajua kontenttia niskaan.
Nostan itse siis hattua muille esikuville, jatkakaa samaa rataa!!
Ollaan tavallaan kuin sotilaita, taistellaan yhteisöä sekä sääntöjä vastaan. Venytetään rajoja. Maailma on muuttuva tekijä, olisi kiva nähdä minkä jäljen jättää tähän hauraaseen maapalloon ja yhteisöön.
Jos annat esikuvalle tai tälläiselle jonkun aiheen yms, joka voi olla pinnalla. Niin uskon heidän ottavan sen nopiasti haltuunsa sekä tuoda kantaa siihen.
Haluamme vaikuttaa ja käyttää näkyvyyttä oikein sitä varten.
Vaikka kuinka paljon sais haukkuja yms. niskaan.
