Kun kerroin työkavereilleni, mistä ajattelin kirjoittaa blogia, niin rekatiot olivat suurinpiirtein seuraavat: “BOOOOOOOORIIIINGGG”, “Voiko tylsempää olla”, “Siis miksi toi kiinnostaisi ketään…”. Näistä lähtökohdista olikin hauska lähteä kirjoittamaan vapusta ja sen taustoista 😉.
Tänä vuonna “vappu on peruttu”. Tässä tilanteessa emme voi viettää karnevaalihumua puistoissa ja Mantakin lakitetaan virtuaalisesti (josta museovirasto varmasti kiittää). Monille vappu onkin vain kavereiden kohtaamista Ullanllinnanmäellä tai jossain muussa puistossa. Mutta vapulla on muitakin merkityksiä kuin shamppanja ja munkit tai sima ja prinssinakit tai ylioppilaslakista juotu väljähtynyt olut.
Toukojuhla ja helavalkeat
Suomessa vappua on vietetty hyvin kauan. Jo 700-luvulla juhlittiin saksalaista pyhimystä, nunna Walborgaa, eli Valpuria. Tästä juontaa juurensa vapun nimitys, vaikka pyhimyksiä ei Suomessa nykyisin juuri juhlita. Vaikka kristillinen merkitys on toki historian valossa tärkeä, niin on vapulla myös pakanalliset lähtökohdat, kuten lähes kaikilla muillakin juhlilla.
Maaseudulla vappua juhlittiin erityisesti kevään merkkipäivänä, toukojuhlana, jolloin monissa paikoissa päästettiin eläimet laitumille. Pahojen henkien pois ajamiseksi poltettiin myös helavalkeita, joiden ympärillä juotiin simaa, pidettiin hauskaa ja tanssittiin. Ympäri maailmaa vapulla on monia merkityksiä ja lähes aina ne liittyvät jotenkin kevääseen ja kesän saapumiseen sekä hauskanpitoon.
Työväen vappu
“Nykyisen vapun” lähtökohdat on taasen työväenliikkeessä ja vappu onkin virallisessa liputuskalenterissa suomalaisen työn päivä. Työväen vappu juontaa juurensa työväenliikkeeseen, vuoteen 1886 ja Yhdysvaltoihin. Silloin toukokuun ensimmäisenä päivänä pidettiin suuri yleislakko, jolla vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Lakon jälkimainingeissa, 4 toukokuuta Chicagon Haymarketin verilöylyssä kuoli 11 ihmistä (ja myöhemmin 4 teloituksissa). Vuonna 1889 Ranskassa päätettiin, että vuoden 1890 toukokuun ensimmäisenä päivänä muistetaan Haymarketin uhreja ja vappu oli syntynyt.
Samalla muistopäivä julistettiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi. Näin oli tavallaan vahingossa syntynyt työläisten vappu. Euroopassa kehitys oli samankaltaista, minkä vuoksi työväki ryhtyi yhä pontevammin vaatimaan kahdeksan tunnin työpäivää juuri vappuna mielenosoituksin ja välillä lakkoillen. Suomessa työväen vapunviettoja on pidetty aina vuodesta 1890 lähtien. Vuonna 1944 osalle työntekijöistä tuli lakisääteinen lupa pitää vapaapäivä vappupäivänä. Vuodesta 1979 vappu on myös ollut virallinen liputuspäivä Suomessa.
Vielä tänäkin päivänä työväenpuolueet, ja nykyisin myös porvaripuolueet, pitävät poliittisia tilaisuuksia vappuna. Itse olin mummoni mukana Hakaniemen torilla useita vuosia pikkupoikana. En tosin kyllä tajunnut puheista mitään, enkä niitä edes kuunnellut. Vappupallot ja ihmispaljous oli paljon kiinnostavampaa. Mutta sen kyllä tajusin, että vapulla on jokin muukin merkitys kun niiden tuoreiden ja maistuvien munkkien syöminen.
Ylioppilaiden vappu
Ylioppilaat ovat myös omineet osan vapun juhlinnasta. Jo 1700-luvulla Turun akatemian ylioppilaat juhlivat kevään tuloa laulamalla. Helsingissä taas kokoonnuttiin Kaisaniemen puistoon juhlistamaan Catharina Wahllundia toukokuun 1. päivänä, kun 1820-luvulla keisari kielsi vapun juhlinnan. Vielä nykyään ruotsinkieliset ylioppilaat kokoontuvat samassa paikassa.
Teekkarit, ja nykyisin muutkin ylioppilaskunnat, ovat viettäneet vappua myös lakittamalla erilaisia patsaita ympäri Suomea. Kuuluisin näistä lienee Havis Amandan patsas Helsingissä. Patsasta lakitettiin pitkään luvatta keskiyöllä, mutta jo vuodesta 1951 on lakittamiseen ollut virallinen lupa. Keskiyön juhlat siirrettiin alkuiltaan vuonna 1978 ja monet pitävät Mantan lakitusta virallisena vapun aloituksena. Monissa muissa kaupungeissa on toki omat vastaavanlaiset tapahtumat juhlahumun aloittamiseen.
Vappuaatto 2007 Kauppatorilla, Juho Nurmi
Jokaiselle jotakin
Vappu on siinä mielessä mahtava juhla, että siinä on jokaiselle jotakin. Karnevaalihumua kaipaavalle löytyy varmasti kepeää kevätjuhlintaa. Poliittista debattia kaipaavalle löytyy kiistakumppaneita. Maaseudulla löytyy perinteisiä syitä kevään juhlintaan. Kirkkokaan ei jää ihan osattomaksi vapusta, vaikka se onkin yksi harvoista ei-kristillisistä juhlapäivistä Suomessa. Ehkä juuri monipuolisuutensa takia vappu pitää vuodesta toiseen pintansa yhtenä Suomen vilkkaimmista juhlista.
Itselläni ei ole mitään pakkoperinnettä vapun viettoon. Lapsena vietin usein vappuja Hakaniemen torilla työväen juhlahumussa, joskus olen käynyt katsomassa Mantan lakitusta ja monena vuonna olen leiponut munkkeja ja vienyt niitä Ulanlinnalla värjötteleville tutuille. Vapun vieton tavan voi joka vuosi päättää fiiliksen mukaan, enkä siitä jaksa sen enempää stressata. Tänä vuonna ei puistoihin ole menemistä, mutta munkkeja voi syödä siitä huolimatta.
Tänä vuonna meidän täytyy viettää vappu kotisohvalta käsin. Onneksi moni taho järjestää virtuaalisia tapahtumia tavallisten sijaan. Ehkä ensi vuonna virtuaalivapusta tulee pakon sijaan yksi tapa lisää viettää vappua kavereiden kanssa. Ainakin se sopisi hyvin vapun perinteeseen, joka yhdistää sujuvasti vanhaa ja uutta, aatetta ja hauskanpitoa sekä yhdessäoloa oman perheen ja ystävien kanssa.
