Peliriippuvuus -sanaa käytetään nykyään varsin helposti kuvaamaan ihmistä, joka pelaa paljon. Suosittelisin välttelemään sanan riippuvuus käyttöä liian kevein perustein. Varsinkin, jos kyseessä on lapsi tai nuori. Riippuvuus-leimaa ei ihmiseen kannata kovin kevein perustein iskeä…
Itse kysymykseen on suoraa vastausta hankalaa antaa, sillä peliriippuvuutta ei voi mitata tunneissa. Samaan kysymykseen saa vähän eri vivahteen, jos kysyy “Onko ammattipelaaja peliriippuvainen, jos pelaa 5h päivässä?”. Ei varmasti ole, sillä pelaaminen on hänelle työ ja jos ei pelaisi yli 5h päivässä, voi asiat olla huonosti.
Digipeliriippuvuus on liitetty osaksi kansainvälistä tautiluokitusta vuonna 2018. Tautiluokituksessa ei puhuta ollenkaan pelaamiseen käytetystä ajasta, vaan pelaamisen vaikutuksista elämään. Pelaamisen voidaan sanoa olevan riippuvuutta, jos pelaajalla on huono kontrolli pelaamiseen, pelaaminen menee päivittäisten toimien ja muun elämän edelle ja pelaamista jatketaan tai lisätään huonoista seurauksista huolimatta. Lisäksi käyttäytymisen on oltava toistuvaa tai jatkuvaa ja riittävän vakavaa sekä jatkunut vähintään vuoden.
Pitää muistaa, että pelaaminen on mainio harrastus. Jos pelaaja koulupäivän jälkeen tekee läksyt ja syö hyvin, niin miksipä hän ei voisi viettää loppupäivää harrastuksen parissa? Tietysti yöllä pitää nukkua riittävästi ja päivittäin pitää huolta omasta fyysisestä kunnostaan urheilemalla ja ulkoilemalla. Eli jos elämän perusasiat on kunnossa, niin “muun” ajan käyttämisen pelaamiseen pitäisi olla ihan ok, vaikka sitten 5 tuntia päivässä. “Hyvän” pelaamisen ja peliriippuvuuden välillä on myös hyvin pitkä harmaa alue, johon sisältyy paljon erilaisia ongelmallisen pelaamisen oireita.
Toisaalta, jos pelaa päivässä vaikkapa vain hetken, mutta laiminlyö syömisen, kaverit, perheen, liikunnan ja unen, niin pelaamista voidaan pitää ongelmallisena ja jopa riippuvuutena. Pelkkä pelaamiseen käytetty aika ei siis ole oleellista, vaan kaikki muu, mitä elämässä on meneillään. Usein pelaamisen ongelmat liittyvät myös muihin elähallinnan ongelmiin ja voi olla enemmän oire kuin juurisyy. Samaa ohjenuoraa voi hyvin käyttää myös muiden asioiden kanssa. Jalkapalloakin voi pelata liikaa, lukea voi liikaa, TV:tä voi katsoa liikaa ja kouluunkin voi käyttää liikaa aikaa, jos muu elämä ei pysy tasapainossa.
Mikael
Katso myös meidän uberasiantuntija Nupun vastaus samaan kysymykseen.
Sinun antama palaute on meille hyödyllistä. Kerro mitä mieltä olit vastauksesta.
