Lyhyesti vastattuna rasismi on väärin. Ylipäätään kaikenlainen käytös, jonka tarkoitus on syrjiä mitään ihmistä tai ihmisryhmää millään perusteella, on väärin. Tämä lienee lähes jokaiselle ajattelevalle ihmiselle selkeä ajattelutapa. Kukapa meistä (etuoikeutetuista) haluaisi itse joutua syrjinnän kohteeksi?
Silti rasismia on ja itse asiassa hyvin paljon. Rasismi sana itsessään viittaa rotuun, ja siis syrjintään rodun takia. Tieteessäkin on paljon erimielisyyksiä siitä, onko koko rodun käsite järkevä erilaisista ihmisryhmistä puhuttaessa. Loppupeleissä meistä jokainen on kala, jos riittävän pitkälle rodunmäärityksessä mennään. Nykyisin sanaa rasismi käytetään kuitenkin kuvaamaan myös muunlaista syrjintää iän, sukupuolen tai oikeastaan minkä tahansa ulkoisen tai aatteellisen eron perusteella.
Rasismin taustalla on lähtökohtaisesti aina pelko. Pelko jotain tuntematonta ja vierasta kohtaan. Siinä mielessä rasismin juuret ovat äärettömän inhimilliset. Pelko on kuitenkin “vain” tunne ja yksikään ihminen ei ole pakotettu toimimaan tunteidensa mukaan. Yleensä tunteiden hallintaa oppii jo lapsena, siinä 3-5 –vuotiaana, vaikka toki koko elämä on omien tunteiden tunnistamista ja hallinnan opettelua.
Pelko tuntematonta kohtaan on kuitenkin tunne, josta pääsee eroon, jos vain haluaa. Kaikkein paras keino rasismin kohdalla on tutustua niihin ihmisiin, joita kohtaan tuntee tarvetta syrjimiselle. Tätä voi tehdä ihan tietoisesti juttelemalla vaikka verkossa sellaisille ihmisille, jotka kuuluvat ryhmiin, joiden kanssa ei yleensä ole tekemisissä.
Euroopassa on toteutettu myös kansainvälisenä yhteistyönä esimerkiksi Europe Talks-tapahtuma, jossa tuhannet ihmiset juttelivat tuntemattomien kanssa. Ja tämä todistetusti auttoi ymmärtämään tuntemattomia ryhmiä. Rasismi on siis hyvinkin väärin, mutta toisaalta varsin ymmärrettävä tunne. Onneksi meistä jokainen voi kuitenkin sille jotain tehdä!
