Uskallan väittää, että jokainen nuori on joskus elämässään törmännyt sanaan “kestävä kehitys”. Minusta se on aika kuivan kuuloinen sana, mutta tutkittuani asiaa useamman tunnin netistä, aihe muuttui hirmu mielenkiintoiseksi. Mitä se kestävä kehitys sitten oikein on?
Monista teksteistä nousi pintaan yksi lause, joka meni kutakuinkin näin: “kestävän kehityksen päämäärä on turvata nykyisten sekä tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuudet”, ja minusta se kiteyttää koko asian aika hyvin! Kestävä kehitys voidaan jakaa kolmeen kategoriaan, joita ovat ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestäminen.
Olisi aika tylsää, jos alkaisin tässä nyt paasaamaan teille siitä, mitä mikäkin kategoria pitää sisällään ja mitä tekoja meidän tarvitsisi tehdä niiden eteen. Sen sijaan aion kertoa helppoja ja yksinkertaisia vinkkejä ekologisiin tekoihin, joita jokainen meistä pystyy tekemään. Näiden tekeminen voi olla jopa ihan hauskaa, sekä mielenkiintoisia. Lisäksi kerron muutaman yllättävän faktan kulutuksesta!
Jos sinua kuitenkin kiinnostaa, mitä nuo kategoriat pitävät sisällään niin laitan postauksen loppuun pari linkkiä aiheesta. Voit sitten sieltä käydä lukemassa aiheesta enemmän.
Ensimmäinen vinkkini: Käytä kirpputoreja!
No miksi? Esitän vastakysymyksen, miksi ei? Kaikki vanha kannattaa kierrättää! Se vähentää aina jätteiden määrää. Ensinnäkin vähennät luonnon kuormittamista myymällä vanhan tuotteesi uudelle omistajalle ja toiseksi tienaat siinä samalla hiukan taskurahaa. Kovin moni tuskin saa rahaa heittämällä tavaraa roskiin!
Toinen vinkki: Käytä uudelleen!
Saatat olla liian laiska viemään vanhat tavarat kirpparille tai laittamaan niistä kuvat Facebookin kirppisryhmään. Se on ihan okei, mutta mieti silti vielä kahdesti täytyykö tavara välttämättä heittää roskiin. Voisiko sille keksiä, jonkun uuden käyttötarkoituksen? Vanhasta paidasta voisi tehdä esim. keittiöön tiskirätin. Hieman miettimällä löydät varmasti monille vanhoille tavaroille uusiokäyttöä!
Kolmas vinkki: Mieti, mitä todella tarvitset!
Sama sääntö pätee niin ruokakaupassa kuin vaatekaupassa tai tavaratalossa. Tarvitsetko välttämättä uutta t-paitaa? Tarvitsetko välttämättä yhtä aikaan ruis- ja paahtoleipää? Tarvitsetko välttämättä uutta televisiota, kun se sattuu olemaan alennuksessa? Ennen ostopäätöstä on hyvä pysähtyä edes 10 sekunniksi miettimään, mitä oikeasti tarvitsee. Vaatteiden, elektroniikan ja muiden kodin tavaroiden ostaminen kuormittaa luontoa, joten miksi siis ostaa mitään turhaa. Ruokatavarat pilaantuvat helposti, jos niitä ostaa hetken mielijohteessa, eikä kyseistä elintarviketta tarvitse juuri sillä hetkellä.
FAKTA: Keskimäärin jokainen suomalainen heittää roskiin 80 kg ruokaa vuodessa, josta 24 kg on vielä syömäkelpoista. Tämä siis tarkoittaa koko väestöä ajatellen 450 miljoonaa kiloa. Maailmanlaajuinen määrä onkin sitten jo 1,3 miljardia tonnia, jolla ruokkisi kaksi miljardia ihmistä.
Neljäs vinkkini on: Mieti, voisitko tehdä sen itse!
On joitakin asioita, joita jokainen meistä voisi itsekin valmistaa. Tämmöisiä asioita ovat mm. juurikin tiskirätit, nenäliinat, kynttilät, saippuat, shampoot ja monet muut tuotteet! Netistä löytyy paljon kivoja ohjeita! Pienillä teoilla säästäisit paljon luonnon varoja, ja eikö usein sanota, että itsetekemä on aina parempi? Kulutustuotteita ostaessa niiden mukana tulee usein paljon ylin määräistä roskaa. Nimensä mukaisesti kulutustuotteet kuluvat, joten roskan määrä on suuri.
Viides vinkkini on: Lajittele roskat!
Tämä on yksi helpoimmista asioista toteuttaa. Täysin roskatonta elämää kukaan ei pysty elämään, joten olisi tärkeää lajitella roskat oikein. Jos jokaisen kotoa löytyisi ainakin energiajäte, sekajäte, biojäte, lasin-, muovin-, metallin- ja pahvinkeräys laatikot, niin pääsisimme todella pitkälle lajittelun suhteen. (Ainakin HSY:N sivulta löytyy hakulaite, josta voit varmistaa mihin roskikseen mikäkin roska kuuluu)
Kuudes vinkkini on: Vähennä jätteitä!
Käytä kestokasseja kaupassa käydessä. Nykyään on olemassa myös hedelmille/vihanneksille tarkoitettuja kestokasseja, tai sellaisen voit tehdä helposti itsekin. Voit kaupassa vertailla ostosten pakkausmateriaaleja. Vältä sekamateriaaleista valmistettuja pakkauksia, koska niiden kierrättäminen on haasteellisempaa. Hyvä vinkki on myös käydä ostoksilla kaupoissa, joissa on mahdollista ostaa tuotteita suoraan omiin astioihin. Tämä ei valitettavasti ole joka paikkakunnalla mahdollista ainakaan vielä.
FAKTA: Maailmassa on eräs nainen, joka päätti omana ympäristötekonaan lopettaa roskaamisen. Lopulta hän pääsi siihen tulokseen, että viiden vuoden ajalta roskia kertyi vain hillopurkillinen!
Seitsemäs vinkkini on: Suosi julkisia!
On sanomatta selvää, että autolla tai millä vain polttoaineella toimivalla vempaimella kulkeminen kuluttaa luontoa älyttömiä määriä. Sen takia on parempi jättää oma auto pihalle ja hypätä bussin, junan, metron tai ratikan kyytiin, jos siihen on mahdollisuus. Kaikki ekologisinta olisi tietysti pyöräillä tai kävellä, mutta se ei ole aina järkevää.
FAKTA: Lentäminen on yksi eniten luonto saastuttava tapa kulkea. Yhden perheen lento matka Thaimaahan vastaa kulutukseltaan autolla 170 000 km:n matkaa. Keskimääräinen suomalainen ajaa 10 vuodessa kyseisen matkan autolla.
Viimeisenä: Zero Waste
Zero Waste on 2018 keväällä perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää kestävää elämäntapaa. Heidän tavoitteena on saada suomalaiset jätteettömiksi eli käyttämään ainoastaan kierrätettäviä tuotteita.
Heidän elämäntavallaan on viiden k:n sääntö:
Kieltäydy, Karsi, Käytä uudelleen, Kierrätä ja Kompostoi.
Näitä postauksen asioita olisi jokaisen hyvä miettiä itsekseen ja, pohtia millaisiin muutoksiin olisi valmis ryhtymään. On hyvä aloittaa ottamalla itselleen vain yhden tavoitteen ja yrittää parhaansa mukaan pitää siitä kiinni. Muutokset ovat usein haasteellisia, mutta kun ensimmäiseen tavoitteeseen pääsee voi siihen rinnalle ottaa seuraavan. Näin voit kantaa oman kortesi kekoon ottamatta liian suurta harppausta kerralla. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse leikkiä supersankaria!
Lue lisää aiheesta:
Nuorten elämä.fi- Sivun teksti kestävästä kehitykestä
Ym:n- Sivuilla kerrotaan tarkemmin kestävän kehityksen kategorioista
