Riippuvuus ei ilmiönä ole kovin helppo asia. Ensinäkin voidaan erotella erilaisia riippuvuuden muotoja. Fyysinen riippuvuus muodostuu aineeseen (esim. Nikotiini), jolloin aivot kaipaavat ainetta ja sen aiheuttamia reaktioita. Psyykkinen riippuvuus muodostuu aineen aiheuttamaan tunteeseen tai olotilaan, vaikka itse aine ei aiheuttaisi riippuvuutta. Sosiaalisesta riippuvuudesta puhutaan, kun päihteitä käyttävä joukko muodostuu niin tärkeäksi, että siitä ei pääse eroon. Lisäksi on vielä toiminnallista riippuvuutta, joka ei vaadi edes ainetta. Muun muassa rahapeliriippuvuus on tämän laatuista, kun ihminen jää kiinni joko voittamisen tunteeseen tai kierteeseen, jossa hänen “on pakko voittaa” häviämänsä rahat takaisin.
Ei siis ole vain yhden tyyppistä riippuvuutta, minkä vuoksi myös riippuvuuden syyt ovat hyvin erilaisia. Voidaan yleisesti sanoa, että riippuvuus johtuu tietyn päihteen liiallisesta käytöstä, josta seuraa muutoksia aivojen toiminnassa. Jotkut päihteet muuttavat aivoja nopeammin kuin toiset, minkä vuoksi niihin on helpompi jäädä koukkuun.
Myös ihmisissä on suuria eroja. Osalle riippuvuus muodostuu nopeammin kuin toisille. Tähän vaikuttaa muun muassa ihmisen geenit, jotka selittävät ehkä noin puolet riippuvuusalttiudelle. Toinen puoli alttiudesta johtuu sosiaalisista tekijöistä. Eri aineiden kohdalla geenit vaikuttavat eri tavoin ja ihmisen elämän aikana sosiaaliset tekijät vaihtuvat. Tämän vuoksi ihmisen mahdollisuus tulla riippuvaiseksi voi myös vaihdella elämän aikana.
Eli siis ei voida oikeastaan sanoa, miksi jotkut tulevat riippuvaisiksi ja toiset taas eivät. Vaikuttavia tekijöitä on todella paljon ja näiden summana on sitten riippuvuus tai ei riippuvuutta.
Lisätietoa aiheesta löytyy varsin paljon. Esimerkiksi Ylen sivuilta löytyy hyvin kansankielisiä vastauksia muutamiin riippuvuutta käsitteleviin kysymyksiin osoitteesta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/18/addiktion-armoilla-10-kysymysta-ja-vastausta
