Lyhyesti: Ikuinen elämä ei todennäköisesti tekisi meistä onnellisempia, sillä se veisi merkityksen terveydeltä, arjen hetkiltä ja ainutkertaisilta kokemuksilta.
Ensiksi pitää määritellä, mitä kuolemattomuudella
tarkoitetaan. Sitäkö, ettei ihminen kuolisi enää sairauksiin tai vanhuuteen?
Vai ylipäätään mihinkään? Lähdenpä spekuloimaan tätä ensimmäistä skenaariota 🙂
Kuolemattomuus muuttaisi elämäntapoja ja heikentäisi terveyttä arvona
Mikäli ihmiskunta kykenisi parantamaan kaikki mahdolliset
sairaudet, eikä vanhuuteen kuoltaisi, muuttuisi varmaan aika monen elämäntyyli.
Mitä väliä elää terveellisesti, jos se ei vaikuta siihen miten pitkään täällä
pallolla tallustellaan, ja missä kunnossa? Varmasti yhä harrastettaisiin liikuntaa
sen tuoman hyvän olon vuoksi, mutta terveys arvona menettäisi luultavasti
merkityksensä. Sen myötä todennäköisesti käytettäisiin enemmän päihteitä,
syötäisiin epäterveellisesti ja jäätäisiin helpommin sohvanpohjalle notkumaan.
Uskon, että mielenterveyden ongelmat lisääntyisivät myös samalla.
Rajaton aika veisi merkityksen kokemuksilta
Jos ihmisellä olisi loputon määrä aikaa tehdä mitä haluaa, veisi se merkityksen aika monelta hetkeltä. Jos aikaa on rajattomasti, voi kaiken kokea niin moneen kertaan kuin vaan ikinä haluaa. Olisiko millään kokemuksella merkitystä, jos saman voisi tehdä uudelleen ja uudelleen, loputtomasti? Nyt tiedämme, että jotkin tilanteet ovat once in a lifetime -juttuja, ja siksi osaamme arvostaa niitä ihan eri tavalla.
Väittäisin siis että ikuinen elämä ei tekisi meistä
onnellisempia – päinvastoin!
Terveisin Iia
—
Sinun antama palaute on meille tärkeää. Kerro mitä mieltä olit vastauksesta.
